KESLA-KONSERNI KESLA-KONSERNI

Kesla-konsernin emoyhtiö on Kesla Oyj, jolla on tuotantolaitokset Joensuussa ja Kesälahdella. Tytäryhtiö MFG Componets Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Keslalla on myyntiyhtiö OOO Kesla Pietarissa. Keslalla on myös tytäryhtiöt Kesla GmbH Sinzheimissa, Saksassa ja OOO Kesla Pietarissa.

 

MFG Components Oy

KESLA VUODESTA 1960 KESLA VUODESTA 1960

Yrityksen alku

Ford Majorista se oikeastaan alkoi. Hevosen aikana Itä-Suomen peltojen ikuinen vitsaus, kivet, oli kirottu ja kierretty. Mutta kun Antti Kärkkäinen osti ensimmäisen traktorinsa vuonna 1954, hän ryhtyi miettimään, kuinka ne kivet saisi pelloilta pois. Nythän oli konevoimaa, millä niitä vastaan kamppailla. Antti oli kekseliäs mies ja hän kehitti itse omat kivenraivauskoneensa, koska valmiita ei ollut saatavilla. Elettiinhän Suomen maatalouden koneellistamisen alkuvuosia. Näin saivat alkunsa Kivi-Antti -kivensiirtolaite ja Isokita -raivauskoukku.

Antti Kärkkäinen sai uuden nimen "Kivi-Antti". Naapurit näkivät oitis, kuinka hyvin Antin keksinnöt toimivat ja alkoivat tietenkin mieliä niitä myös itselleen. Niitä valmistettiin muutamia kappaleita naapurikylän pajalla, mutta kysyntää tuntui olevan paljon suuremmallekin määrälle.

Rantasalmen Raivausväline

Niinpä Antti Kärkkäinen päätti laittaa tilansa riihen uuteen käyttöön ja perusti 19.8.1960 kivenraivausvälineiden valmistukseen ja markkinointiin keskittyvän yrityksen. Näin syntyi Rantasalmen Raivausväline. Yritys syntyi siis tuotekehityksen tuloksena. Omat tuotteet ja tuotekehitys ovat olleet jo alusta lähtien yrityksen toiminnan kulmakiviä. Myös seuraava tuote liittyi kiviin. Myöhemmin Patu -talikkona tunnettu raivaustalikko loi yrityksen tuotteille sen vankan maineen, mikä niillä tänä päivänäkin on. Kuusikymmenluvun lopulla tuotantoon tulivat joustopiikkiäes ja yrityksen ensimmäinen metsätalouteen liittyvä tuote, metsäreki. Antti Kärkkäisen kuoltua vuonna 1969 hänen vanhimmasta pojastaan, Raimosta tuli toimitusjohtaja. Hän luovutti tehtävän ja yrityksen kehittämisvastuun nuoremmalle veljelleen, Sepolle vuonna 1971. Tilojakin tarvittiin lisää, joten edessä oli muutto, ensin vähäksi aikaa Joroisiin ja sieltä uuteen teollisuushalliin Kesälahdelle vuonna 1974. Ensimmäiset vientitoimitukset, talikoita Norjaan, tapahtuivat vuonna 1972.

Kesla Oy

Muuton yhteydessä yrityksen nimeksi vaihdettiin uuden kotipaikan mukaan Kesla Oy. Tilat olivat huomattavasti entisiä suuremmat ja helpot laajentaa. Uusia tuotteita kehiteltiin lähinnä maatalouteen. Vuonna 1976 Keslan toimitusjohtajaksi nimitettiin Esko Paajanen. Keslan kehitys sai todellisen hevosenpotkun, kun tiivis yhteistyö Keskusosuusliike Hankkijan kanssa alkoi vuonna 1977. Valmistusmäärät kasvoivat huomattavasti. Keslan tiivis suhde Hankkijaan ja sen seuraajaan Hankkija Maatalouteen on kestänyt jo yli kolme vuosikymmentä. Keslan hallitus teki vuonna 1979 merkittävän päätöksen keskittymisestä puunkorjuukoneisiin. Toiminta lähti 1980-luvulla voimakkaaseen kasvuun ja liikevaihto oli vuosikymmenen lopussa jo lähes 80 miljoonaa markkaa. Metsäkoneet tekivät Keslasta myös varsinaisen vientiyrityksen. Kesälahden toimitiloja laajennettiin lähes joka vuosi.

Kesla osti vuonna 1984 Ilomantsista Kartekki Ky:n koneistamon ja fuusioi sen itseensä. Vuonna 1988 toiminta laajeni myös Joensuuhun, kun Kesla osti S.A.Tervolta Karjalan Rautarakenteen konepajan ja Foresteri Oy:n osake-enemmistön. Näin Keslan tuotevalikoima kasvoi huomattavasti, kun suuret puutavara-auto- ja teollisuusnosturit tulivat toimintaan mukaan. Kesla fuusioi myöhemmin Foresteri Oy:n itseensä.

Kesla Oyj

1980-luvun lopussa Keslan omistuspohjaa päätettiin laajentaa ja Kesla listautui silloiselle OTC-listalle tammikuussa 1988. Kokonaan uusille markkinoille Kesla laajeni 80-luvun lopulla, kun henkilönostimien suunnittelu ja markkinointi aloitettiin. 90-luvun alussa lama iski voimakkaasti myös Keslaan ja toimintaa oli saneerattava. Yrityksen ydin kuitenkin säilyi ehjänä ja laman hellitettyä otteensa vuosina 1993-1994 Kesla aloitti uuden kasvun jossa vientitoiminnoilla oli entistä merkittävämpi rooli. Viennin määrä ylitti kotimaan myynnin vuonna 1992 ja on siitä lähtien ollut joka vuosi yli puolet yhtiön liikevaihdosta. Viimeiset maatalouskoneensa Kesla valmisti vuonna 1995.

Vuonna 2000 Kesla laajensi metsäosaamistaan bioenergiapuolelle ostamalla hakehakkurin tuoteoikeudet saksalaiselta hakkurivalmistajalta. Patenteilla varustetun hakkurin ympärille Kesla hyödynsi omaa osaamistaan metallirakenteiden, kuten vaunurungon ja nosturin sekä hydrauliikan ja automatiikan muodossa kehittäen kokoluokassaan yhden kilpailukykyisimmistä hakkuripaketeista yrittäjäkäyttöiseen hakettamiseen.

Kesla-konserni

1.12.2005 Kesla Oyj:stä muodostui konserni yhtiön yhtiöittäessä Ilomantsin tehtaan toiminnot itsenäiseksi Kesla Oyj:n 100 % omistamaksi tytäryhtiöksi, Kesla Components Oy:ksi. Yhtiöittämisellä luotiin Kesla Components Oy:lle vahva perusta kehittää itsenäisesti omaa liiketoimintaosaamistaan ja asiakaskuntaansa tukien kuitenkin samalla Kesla-konsernin kannattavan kasvun tavoitetta.

Kesla perusti elokuussa 2006 ensimmäisen tytäryhtiönsä ulkomaille - OOO Keslan Pietariin, Venäjälle.

FinnMETKO 2006 -konenäyttelyssä Jämsänkoskella Kesla ensi esitteli uudistetun yritys- ja tuoteilmeensä. Vahvat tuotemerkit PATU ja FORESTERI sekä niihin liittyvät omat väritykset yhtenäistettiin KESLA-tuotemerkiksi sekä musta-harmaa -tuoteväritykseksi. Yritys- ja tuotemerkkien ja -väritysten yhtenäistäminen teki Keslasta markkinoinnillisesti yhtenäisen kokonaisuuden parantaen yhtiön näkyvyyttä niin asiakas- kuin muissakin sidosryhmissä.

Syksyllä 2006 Kesla myi henkilönostinliiketoimintansa konsernin ulkopuoliselle yhtiölle. Myynnin jälkeen Kesla keskittyy yhteen liiketoiminta-alueeseen, metsäteknologiseen osaamiseen, ja sen edelleen kehittämiseen sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.

Toukokuussa 2007 Kesla osti tohmajärveläisen MFG Components Oy:n koko osakekannan. MFG Components Oy on yksi Suomen johtavista voimansiirtotuotteiden ja -ratkaisujen suunnitteluun, markkinointiin ja valmistukseen erikoistuneista yhtiöistä. MFG Components Oy:n ostolla Kesla vahvisti Kesla Components Oy:n roolia teollisuuden järjestelmätoimittajana. Yhtiöiden osaamisen ja kapasiteetin yhteistyö tulee hyödyttämään molempien yhtiöiden kasvavaa asiakaskuntaa. Syksyllä 2008 Kesla Components Oy fuusioitiin osaksi MFG Components Oy:tä.

Helmikuussa 2012 Kesla rekisteröi Kesla GmbH:n Saksan kaupparekisteriin. Keslan 100% omistama tytäryhtiö aloitti toimintansa 1.3.2012 Sinzheimissa, Etelä-Saksassa. Kesla GmbH on Keslan lähihistorian suurin yksittäinen investointi Keslan kansainvälistymiseksi Keski-Euroopan merkittäville metsä- ja kierrätystoimialan markkinoille. Tytäryhtiö vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta.

Kesla +50 vuotta

Elokuussa 2010 tuli kuluneeksi 50 vuotta Antti Kärkkäisen yrityksen perustamiskirjeen jättämisestä Rantasalmen piirin nimismiehelle. Viidessäkymmenessä vuodessa Keslasta on kasvanut kansainvälinen, menestyvä ja toimialallaan arvostettu yhteistyökumppani, jolla on neljä tehdasta Suomessa, 2 myyntiyhtiötä maailmalla ja myyntiä yli 35 maahan viennin ollessa jo yli 2/3 yrityksen liiketoiminnoista. Henkilöstöä Keslalla on noin 300 henkeä. Kansainvälisyydestä ja pörssinoteerauksesta huolimatta Kesla on kuitenkin edelleen arvoiltaan perheyhtiö joustavine päätöksentekojärjestelmineen ja ihmisläheisine toimintoineen. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, jota kautta Keslalla on lähes 2000 osakkeenomistajaa.